Your address will show here +12 34 56 78
Viestintä, Tulevaisuus, Johtaminen, Muutosjohtaminen, Johtajuusviestintä, Twitter, Vaikuttaminen
Reijo Karhinen

On harmillisen tavallista, että yritysjohtaja tulee julkisuuteen vasta silloin, kun yt-neuvottelut ovat käsillä. Valokeilaan astuu kasvoton johtaja ja negatiivinen uutinen. Tilanne olisi hyvin erilainen jos johtaja olisi jo viestinyt pitkäjänteisesti toimialansa tulevaisuuden näkymistä, kertonut yrityksensä strategisista valinnoista ja osallistunut positiivisesti muiden keskusteluun. Kriisitilanteessa hänen johtajuutensa perustuisi vankemmalle luottamukselle, mikä lisäisi ymmärrystä myös ikävien päätösten taustoista.

Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on saada keskeisimmät sidosryhmät tietoiseksi siitä, mihin suuntaan yritys haluaa mennä. Tulevaisuuskuva syntyy vuorovaikuttamalla – helpoiten somessa.

Tiedotteet eivät enää riitä ylläpitämään läpinäkyvyyttä, eivätkä vastaa kasvavaan kysyntään viestinnän reaaliaikaisuudesta. Sosiaalisen median kanavissa taas on valinnanvaraa. Käytin ja käytän itse johtajana Twitteriin aikaa jopa useamman tunnin päivässä, josta valtaosan uutisvirran seurantaan ja uuden tiedon oppimiseen. Toki myös dialogiin osallistumiseen. Yleensä varhain aamulla ja myöhemmin illalla, päivän luppohetkiä unohtamatta.

Näitä koin saavuttavani Twitter-viestinnän avulla:

  1. Eteenpäin suuntautunut yrityskuva
    Yrityksen imu lisääntyy, kun saa viestittyä ymmärretysti strategisista valinnoista.
  2. Työntekijöiden ja muiden sidosryhmien sitouttaminen
    Ilman ymmärrystä ei synny sitoutumista ja luottamusta. Muutosvastarinta kielii taustoittavan viestinnän epäonnistumisesta.
  3. Osallistuminen Suomen tulevaisuudenkuvan muodostamiseen
    Viestimällä itse johtaja vie omalla persoonallaan organisaationsa mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Häntä ja hänen organisaationsa muita asiantuntijoita aletaan kuunnella.

 

Somejohtajuutta on mielestäni mystifioitu turhaan. Somettaminen on sitä samaa rehtiä kommunikaatiota, jota käydään missä tahansa arkielämän tilanteessa: puhetta omasta toimialasta, yrityksen strategioista, tapahtumista ja arkisista oivalluksista.

Rehellisyys ja suorapuheisuus toimivat, populismi taas ei ollenkaan sovi luottamuksesta elävälle johtajalle. Savolainen kansantajuistaminen on ollut saamani palautteen perusteella omia vahvuuksiani. On hyvä tiedostaa, että somessa myös liitytään seuraajien joukkoon – kuka tahansa voi vastata tai esittää oman näkemyksensä.

Oman organisaation asiantuntijoiden näkemysten jakaminen on tehokas tapa luoda me-henkeä ja osoittaa arvostusta. Ripaus omaa persoonaa rakentamisharrastuksen tai metsänhoitoon liittyvän tekemisen muodossa ei ole pahitteeksi someviestinnässä. Avoimuus saa muut avoimeksi ja näin syntyy dialogia, joka jalostaa omaa ajattelua.

Olemme eläneet selkeämpiäkin aikoja. Utuisessa nykypäivässä korostuu johtajan näkemyksellisyys. Avoin ja aktiivinen kaksisuuntainen vuorovaikutus ruokkii näkemyksellisyyttä. Vuorovaikutus auttaa analysoimaan valtavaa tietomäärää ja näkemysten kirjoa. Dialogisesti viestivällä johtajalla on parhaimmat eväät muodostaa kaikesta tiedosta sellainen johdonmukainen kokonaisuus, johon uskaltaa perustaa päätöksensä.

Olen pyrkinyt noudattamaan ajatusta: ‘Puhu enemmän tulevaisuudesta kuin menneisyydestä, mutta älä unohda tätä päivää’. Kassavirta tulee tästä päivästä, mutta tulevaisuuteen panostaminen, kehityksen varmistaminen, on myös nykyisen työn kunnioittamista.

Uudistaminen on viestinnällisesti haastavaa. Yksi lause tästä päivästä vaatii 50 lausetta tulevasta. Yritystä on turha kutsua visionääriseksi, jos johtaja ei näytä kuuluvansa samaan kategoriaan. Jos taas johtajan Twitter-seinä on täynnä tulevaisuuteen rohkeasti katsovia kommentteja, voi yrityksen uudistumiskykyyn luottaa.

Johtajalta tullaan vaatimaan yhä avoimempaa ja välittömämpää viestintää. Sosiaalinen media tuo kabinettikeskustelut Twitteriin ja vähentää sisäisen viestinnän tarvetta. Hyvä niin: kaikilla on oikeus varautua ja vaikuttaa työn ja yhteiskunnan muutoksiin. Onko olemassa enää organisaatioita, joiden kannattaa pysyä hiljaa ja kaventaa näin omaa vaikutusvaltaansa? En usko. Keskustelua tulevaisuudesta käydään riippumatta siitä oletko sinä mukana vai et.

Johtaja, anna avoimuudelle mahdollisuus, kokeile ja testaa. Tulet yllättymään. Positiivisesti.

The post Johtajan Twitter-tili on ikkuna tulevaisuuteen appeared first on Bonfire.fi.

0

Johtaminen, luottamus, Muutosjohtaminen, Uudistuminen
Reijo Karhinen

Olemme juuri juhlistaneet Kyösti Kallion kuuluisaa sovinnonpuhetta. Sata vuotta on kulunut tuosta, siinä ajassa rohkeasta puheesta ja kuulijoiden näkökulmasta yllättävän sisältöisestä puheesta. On huomattava, että Kallio puhui omilleen. He eivät osanneet odottaa juuri kotiin Helsingistä palanneelta ja henkensä puolesta piileskenneeltä ministeriltä niin sovittelevaa puhetta. Kallio kuitenkin laski sen varaan, että hänellä on vahva luottamuspääoma kannattajiensa keskuudessa. Tätä pääomaa hän halusi nyt hyödyntää koko Isänmaan paremman tulevaisuuden hyväksi.

Uudistumisen tiellä johdon nauttima luottamuspääoma nousee aivan ratkaisevaan rooliin. Ilman sitä johtajan sana ei paina, uskottavuus horjuu. Tilaa muutoshalukkuudelle ja -valmiudelle ei synny. Yrityksen kasvu ja investoinnit syövät omaa ja vierasta pääomaa – euroja. Vastaavasti muutos ja uudistuminen vaativat luottamuspääomaa. Muutosjohtamisen muodostuttua uudeksi normaaliksi, luottamuspääoman vaalimisen ja kartuttamisen on oltava korkealla johdon agendalla. Tämä toki koskee koko yhteiskuntaa.

Ihmiset tekevät muutoksen organisaation koosta riippumatta. Johdon tehtävä on luoda uudistumishenkinen ilmapiiri, näytettävä omaa esimerkkiä konkreettisin teoin, viestittävä uudistumishalua ja annettava ihmisille tilaa kokeilla ja loistaa. Luottamus syntyy läsnäolosta, uskottavasta arvopohjasta ja tosiasioiden tunnustamisesta. On oltava rehellinen itselle ja muille. Ihmiset tunnistavat epäaitouden. Sanat ja teot eivät saa olla keskenään ristiriidassa. Ja mitä utuisempi on kuva tulevasta, sitä merkittävämpään asemaan nousee näkemyksellisyys yhdistettynä kykyyn viestiä.

Luottamusta tulevaan pohjustetaan onnistuneella vuorovaikutuksella. Vaikeneminen ei ole vaihtoehto. Se mitä sanotaan ja mitä tehdään on merkityksellistä. Myös sillä on iso merkitys, mitä jätetään sanomatta. On realismia hyväksyä ja tunnistaa, että lähes jokaisessa organisaatiossa piilee vahvaa muutosvastarintaa. Johdon pienikin epäröinti tai huolimaton sanavalinta syö uudistumistarpeen uskottavuutta ja perimältään jo hankittua luottamuspääomaa.

Luottamuspääomaa kartuttaakseen johdon on osattava johtaa tätä päivää ja elää samalla vahvasti huomista. Johdon on kuunneltava ollakseen ajan tasalla. Uudistuvassa ja nopeasti muuttuvassa digimaailmassa johtaminen on reaaliaikaista ja strategiaprosessi jatkuvaa Kompleksinen maailma tarvitsee johtajia, jotka ovat uteliaita ja osaavat tehdä oikeita kysymyksiä oppiakseen, kehittyäkseen ja kehittääkseen.

Uudistuvassa maailmassa tiedolla on valtava uuden liiketoiminnan luomisen ja ansainnan voima. Datatalous rakentuu tasepohjaista liiketoimintamaailmaa selvästi enemmän luottamuspääoman varaan. Käynnissä oleva murros synnyttää uudenlaisia kumppanuuksia yli toimialarajojen. Asiakkaan kohtaamaan yksittäiseen palveluprosessiin osallistuu jatkossa kasvava määrä kumppaneita. Samalla kun datan on oltava tulevaisuudessa niin laajasti kuin mahdollista kaikkien käytettävissä korostuu eettisyys ja ylipäänsä kaikkien toimijoiden arvoperustan vahvuus. Myös näiden uusien ja monimutkaistuvien kumppaniverkostojen ja ekosysteemien hallinta vaativat luottamuspääomaa.

Karhisen kirjoitus on julkaistu myös Työelämä2020-blogissa.

The post Uudistuminen vaatii luottamuspääomaa appeared first on Bonfire.fi.

0