On aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta. Kiertotalous on käsitteenä ja sisällöltään vielä vakiintumaton. Kiertotalousajattelu ei ole osa suomalaisten DNA:ta. Kiertotalous ymmärretään jopa päättäjien keskuudessa yllättävänkin suppeana asiana

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimpia globaaleja ongelmia. Kiertotalous nähdään oikeutetusti ratkaisuna näihin haasteisiin. Kiertotalouteen kohdistuvat odotukset ovat siis valtavan suuret. Mahdollisuuteni toimia vajaan vuoden ajan kansallisen kiertotalouden strategisen edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana avasi omat silmäni ja uudisti oman käsitykseni kiertotalouden sisällöstä ja sen painoarvosta talous- ja ympäristöhaasteiden ratkaisijana. Olemme oikeasti uuden äärellä. Meillä on paljon poisopittavaa. Se mitä on tulevaisuuden kiertotalous, on oikeastaan kaikkea muuta kuin perinteistä kierrätystä, joskin toki sitäkin. Tarvitsemme koko yhteiskunnan läpileikkaavan systeemisen muutoksen.

Liikkuminen palveluna on myös kiertotaloutta

Lukeudun niihin, jotka näkevät kiertotalouden sekä ympäristöhaasteiden, että talouden haasteiden yhtäaikaisena ratkaisijana. Hahmotan kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa. Se hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti ja uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja. Aidossa kiertotaloudessa ei vain tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu enenevässä määrin omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Samalla materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja luonnollisesti edelleen myös kierrätetään.

”Hahmotan kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa”

Kiertotaloudessa keskeinen kantava ajatus on resurssien käytön tehostaminen. Pidentämällä tuotteiden käyttöikää, uusiokäyttämällä materiaaleja tai nostamalla hyödykkeiden käyttöastetta pystytään pienentämään tarvetta neitseellisten raaka-aineiden käytölle. Samalla aukeaa mahdollisuuksia myös yritysten tuottavuuden parantamiselle: raaka-aineet, niiden käsittely ja prosessointi tuotteiksi sekä tuotteiden toimittaminen asiakkaille muodostavat merkittävän osan paitsi toiminnan ympäristövaikutuksista, myös yritysten muuttuvista kustannuksista. Kiertotaloudessa juuri näitä toimitusketjun vaiheita pyritään tekemään raaka-aineiden käytön kannalta säästeliäämmin, mikä usein tukee myös yritysten taloudellista tehokkuutta. Monesti kiertotalouden näkökulmasta tärkeimmät päätökset tehdään jo tuotesuunnitteluvaiheessa.

Digitalisaatio on läpilyövä voima

Datatalous, älykkäät ratkaisut, digitalisaatio ja palvelullistuminen ovat kiertotalouden keskiössä. Älykkyydellä pystytään luomaan lisäarvoa tuotteille ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat tuote palveluna -liiketoimintamallien toiminnan. Asiakkaat saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotteita. Tuote palveluna -liiketoimintamallit mahdollistavat resurssitehokkuuden parantamisen, sillä tuotteiden käyttöaste nousee ja palveluntarjoajan intressi on valmistaa mahdollisimman pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita. Valmistajan tuotot eivät enää synnykään tuotteiden myymisestä vaan pitkäikäisten saman hyödyn tarjoamisesta asiakkaalle palvelun muodossa.

”Jotta kiertotalous lyö itsensä läpi, digitalisaation rooli on todella keskeinen.”

Jotta kiertotalous lyö itsensä läpi, digitalisaation rooli on todella keskeinen. Digitalisaatio mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja raaka-aineiden tietojen keräämisen tarkemmin, pienemmillä kustannuksilla ja laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kiertotaloudelle. Data puolestaan mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan tarkemman ennustamisen, mitä voidaan hyödyntää resurssien käytön optimoinnissa ja hävikin tai jätteen minimoimisessa.

Vastuullisuutta korostava suomalainen arvopohja ja asemamme korkean teknologian huippumaana tarjoavat meille erinomaisen viitekehyksen kehittyä parhaimmillaan maailman johtavaksi maaksi kiertotaloudessa. Edellytys sille, että voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, on että oma kotipesämme on kunnossa. Meidän on panostettava monella rintamalla osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.

Kiertotalous ei ole vaihtoehto – se on elinehto

Kiertotalous aiheuttaa paineen uudistaa talouden ja liiketoiminnan rakenteita, mutta samaan aikaan meidän on uudistettava myös yhteiskuntamme rakenteita tukemaan menestystämme murroksen keskellä. Meidän pitää rakentaa Suomelle iskukykyä hyödyntää kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet. Meidän on uskallettava tehdä irtiotto lineaaritalouden toimintamalleista. Kiertotalous ei ole vaihtoehto – se on elinehto.

”Meidän on uskallettava tehdä irtiotto lineaaritalouden toimintamalleista”

Kuten kiertotalouden yksittäisissä liiketoimintaekosysteemeissä, myös kansantalouden tasolla onnistuminen vaatii kaikkien palasten loksahtamista kohdalleen. Silloin kun yritykset uskaltavat investoida kiertotalouspohjaisiin ratkaisuihin ja kun kuluttajat kokevat kiertotalouden tarjoamien ratkaisujen olevan helppoja, olemme ottaneet ratkaisevan askeleen kohti uutta suuntaa.

Ympäristöministeri KristaMikkosen asettaman ja Reijo Karhisen puheenjohtaman poikkihallinnollisen ohjausryhmän johdolla on vuoden 2020 aikana laadittu Suomelle kiertotalouden edistämisohjelma. Tämän ohjelman loppuraportti julkistetaan 13.1.2021

Johtaminen, Kestävä kehitys, Reijo Karhinen, Suomi, Talous, Tulevaisuus, Uudistuva Suomi

Kohti tulevaisuuskestävää Suomea

By kimmoaijala on

23.4.2019

- Johtaminen, Kestävä kehitys, Reijo Karhinen, Suomi, Talous, Tulevaisuus, Uudistuva Suomi

Suomi on hyvä maa. Se oli sitä ennen eduskuntavaaleja ja myös niiden jälkeen. Uskon, että Suomi on hyvä maa myös alkavan vaalikauden jälkeenkin. Tulevina viikkoina valmisteluun nousee uuden hallituksemme ohjelma. Iso kysymys on, tuleeko siihen sisältymään nykyajan vaatimaa riittävää intohimoa uudistaa yhteiskuntaamme rohkeasti ja tulevaisuuskestävästi. Hyväkin voi olla aina vaan parempi.

Hyvinvointiyhteiskuntamme luo turvallisuutta ja luottamusta tulevaan. Väärä hyvänolon tunne tai edellisen vaalikauden hallituksen pääpuolueen kohtalo ei saa luoda pelkotilaa, joka estäisi keskeisten poliittisten päättäjien liikkumisen myös epämukavuusalueillaan. Yksi hyvän maan keskeinen ominaisuus on, että se tarjoaa suotuisat olosuhteet yrityksille ja niiden onnistumiselle työn tarjonnassa.

Mielellään näkisin, että uusi hallitusohjelmamme nimettäisiin otsikolla: ”Kohti tulevaisuuskestävää Suomea” Millainen on minun tulevaisuuskestävän Suomen kivijalka?

Osaava. Suomen menestyksen perusta on osaamisessa. Se on vahvuutemme, jonka eteen joudumme lähivuosina ja vuosikymmeninä tekemään rajusti töitä. Jo nyt on nähtävissä, miten osaamispääomasta on tullut merkittävämpi niukkuustekijä kuin euromääräisestä omasta tai vieraasta pääomasta. Osaavasta työvoimasta on laajalti pulaa. Työn murros koskettaa jokaista suomalaista tavalla tai toisella ja samalla se on merkittävä haaste suomalaiselle osaamiselle. Huomisen osaamisen turvaamiseksi meidän on nopeasti arkipäiväistettävä sekä luotava sisältö toimenpideohjelmineen jatkuvan oppimisen toimintamallille. Kansallisen osaamispääoman – laajasti ymmärrettynä – kasvattaminen on nostettava yhteiseksi strategiseksi painopistealueeksi.

Uudistuva. Edelläkävijyys vaatii edelläkävijän asennetta niin yritysjohdolta kuin tulevalta poliittiselta hallitukselta. Globaalissa maailmassa käydään nyt myös valtioiden välistä kisaa kyvystä uudistua. Kaikkialla on rakenteita ja normeja, jotka ovat syntyneet maailmaan, jota ei enää ole. Meillä Suomessa on jäänyt aivan liian vähälle yhteinen pohdinta yhteisestä tulevaisuudenkuvastamme. Mikä on se toimintaympäristö, jonka kohtaamme ja minkä roolin Suomi haluaa siinä viitekehyksessä itselleen rakentaa. On muistettava, että yritykset rakentavat visionsa kansakunnan vision ympärille, joten on välttämätöntä, että tuleva hallitusohjelma luo riittävää näkemystä, vakautta, pitkäjänteisyyttä ja uskottavuutta.

Uutta teknologiaa laajasti hyödyntävä. Meneillään olevassa neljännessä ja teknologiavetoisessa teollisessa vallankumouksessa Suomi on vahvuuksiensa kautta paalupaikalla tai ainakin sen tuntumassa. Katsoessamme tulevia vuosikymmeniä, globaalissa kilpailussa pärjäävät ne maat, jotka ovat vahvuuksiensa mukaan edelläkävijöitä uusien teknologioiden kehittämisessä ja soveltamisessa. Tekoäly, alustatalous ja erilaiset innovaatiot materiaaliteknologioissa tulevat sekä mullistamaan nykyisiä elinkeinoja että luomaan uudenlaisia talouden ajureita. Suomesta on rakennettavissa Euroopan johtava tekoäly-, digitalisaatio- ja alustatalousmaa, jossa yksityinen yritystoiminta menestyy ja julkinen sektori tukee innovatiivisen toimintaympäristön rakentumista. Kansallisen tekoälyohjelman loppuraportti Edelläkävijänä tekoälyaikaan (14.3.2019) on ansiokas ja kunnianhimoinen. Positiivinen valonpilkahdus.

Vastuullinen ja oikeudenmukainen. Suomalainen arvomaailma tukeutuu isosti vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Arvoina nämä ovat vahvuutemme ja niistä meidät tunnetaan. Tulevaisuuskestävä Suomi on vastuullisten ja oikeudenmukaisten päätösten Suomi. Ne kattavat laajalti koko elämän kirjomme. Heikoimmista huolehtimisen ja hyvinvointiyhteiskunnan terveiden periaatteiden kunnioittamisen. Nyt ja lähivuosikymmeninä päähuomion saa ja yli kaiken nousee ilmastonmuutoksen estäminen. Tässä vakavaakin vakavammassa teemassa koetellaan kansakuntamme vastuullisuutta aivan uusissa mittasuhteissa. On suorastaan surullista, että keskustelumme ilmastoinmuutoksesta kulminoituu niin vahvasti syyllistämiseen. Ilmastonmuutoksen ehkäisyä koskevat kirjaukset hallitusohjelmassa tulisi olla rohkeat mutta samalla pääosin koko kansakunnan hyväksymät.

Luottamuspääomaa kasvattava. Me suomalaiset luotamme toisiimme tavalla, joka on eurooppalaista huippua. Tämä on pienen kansakunnan etu ja vahvuus, sillä osaamispääoman ohella uudistuminen vaatii rakennusaineekseen luottamuspääomaa. Luottamusta tulevaan pohjustetaan onnistuneella vuorovaikutuksella. Uudistuvassa maailmassa tiedolla on valtava uuden liiketoiminnan ja ansainnan voima. Datatalous rakentuu tasepohjaista liiketoimintamaailmaa selvästi enemmän luottamuspääoman varaan. Tulevaisuuskestävässä Suomessa luottamuspääoma on edelleen osa sopimisen ja sopimuksissa pitäytymisen kulttuuria mutta myös entistä vahvemmin avoimen datan vaatimaa eettisyyden korostamista.

Taloudeltaan terve. Huolimatta, että taustani viittaa vahvasti pankkitoimintaan, edustan kantaa, että mikään sukupolvi ei voi elää yli varojensa. Emme saa synnyttää velkaa, joka jää tulevien sukupolvien rasitteeksi. Tulevaisuuskestävän Suomen talous rakentuu työnteon, yrittämisen ja omistamisen kannustavuuteen.

Tiivistäen kuvaamani tulevaisuuskestävä Suomi on sellainen, jollaisen haluamme rakentaa omille lapsillemme ja heidän jälkeensä tuleville. Tasavaltamme presidenttiä, Sauli Niinistöä siteeraten: ”Nuoret vaativat tämän päivän päätöksentekijöiltä uudenlaista päättäväisyyttä. Heidän ääntään on kuultava, sillä he ovat todellisia asianomistajia”

The post Kohti tulevaisuuskestävää Suomea appeared first on Bonfire.fi.

Kestävä kehitys, kiertotalous

On aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta

Johtaminen, Kestävä kehitys, Reijo Karhinen, Suomi, Talous, Tulevaisuus, Uudistuva Suomi

Kohti tulevaisuuskestävää Suomea