Kestävä kehitys, kiertotalous
On aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta
On aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta. Kiertotalous on käsitteenä ja sisällöltään vielä vakiintumaton. Kiertotalousajattelu ei ole osa suomalaisten DNA:ta. Kiertotalous ymmärretään jopa päättäjien keskuudessa yllättävänkin suppeana asiana
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimpia globaaleja ongelmia. Kiertotalous nähdään oikeutetusti ratkaisuna näihin haasteisiin. Kiertotalouteen kohdistuvat odotukset ovat siis valtavan suuret. Mahdollisuuteni toimia vajaan vuoden ajan kansallisen kiertotalouden strategisen edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana avasi omat silmäni ja uudisti oman käsitykseni kiertotalouden sisällöstä ja sen painoarvosta talous- ja ympäristöhaasteiden ratkaisijana. Olemme oikeasti uuden äärellä. Meillä on paljon poisopittavaa. Se mitä on tulevaisuuden kiertotalous, on oikeastaan kaikkea muuta kuin perinteistä kierrätystä, joskin toki sitäkin. Tarvitsemme koko yhteiskunnan läpileikkaavan systeemisen muutoksen.
Liikkuminen palveluna on myös kiertotaloutta
Lukeudun niihin, jotka näkevät kiertotalouden sekä ympäristöhaasteiden, että talouden haasteiden yhtäaikaisena ratkaisijana. Hahmotan kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa. Se hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti ja uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja. Aidossa kiertotaloudessa ei vain tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu enenevässä määrin omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Samalla materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja luonnollisesti edelleen myös kierrätetään.
”Hahmotan kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa”
Kiertotaloudessa keskeinen kantava ajatus on resurssien käytön tehostaminen. Pidentämällä tuotteiden käyttöikää, uusiokäyttämällä materiaaleja tai nostamalla hyödykkeiden käyttöastetta pystytään pienentämään tarvetta neitseellisten raaka-aineiden käytölle. Samalla aukeaa mahdollisuuksia myös yritysten tuottavuuden parantamiselle: raaka-aineet, niiden käsittely ja prosessointi tuotteiksi sekä tuotteiden toimittaminen asiakkaille muodostavat merkittävän osan paitsi toiminnan ympäristövaikutuksista, myös yritysten muuttuvista kustannuksista. Kiertotaloudessa juuri näitä toimitusketjun vaiheita pyritään tekemään raaka-aineiden käytön kannalta säästeliäämmin, mikä usein tukee myös yritysten taloudellista tehokkuutta. Monesti kiertotalouden näkökulmasta tärkeimmät päätökset tehdään jo tuotesuunnitteluvaiheessa.
Digitalisaatio on läpilyövä voima
Datatalous, älykkäät ratkaisut, digitalisaatio ja palvelullistuminen ovat kiertotalouden keskiössä. Älykkyydellä pystytään luomaan lisäarvoa tuotteille ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat tuote palveluna -liiketoimintamallien toiminnan. Asiakkaat saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotteita. Tuote palveluna -liiketoimintamallit mahdollistavat resurssitehokkuuden parantamisen, sillä tuotteiden käyttöaste nousee ja palveluntarjoajan intressi on valmistaa mahdollisimman pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita. Valmistajan tuotot eivät enää synnykään tuotteiden myymisestä vaan pitkäikäisten saman hyödyn tarjoamisesta asiakkaalle palvelun muodossa.
”Jotta kiertotalous lyö itsensä läpi, digitalisaation rooli on todella keskeinen.”
Jotta kiertotalous lyö itsensä läpi, digitalisaation rooli on todella keskeinen. Digitalisaatio mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja raaka-aineiden tietojen keräämisen tarkemmin, pienemmillä kustannuksilla ja laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kiertotaloudelle. Data puolestaan mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan tarkemman ennustamisen, mitä voidaan hyödyntää resurssien käytön optimoinnissa ja hävikin tai jätteen minimoimisessa.
Vastuullisuutta korostava suomalainen arvopohja ja asemamme korkean teknologian huippumaana tarjoavat meille erinomaisen viitekehyksen kehittyä parhaimmillaan maailman johtavaksi maaksi kiertotaloudessa. Edellytys sille, että voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, on että oma kotipesämme on kunnossa. Meidän on panostettava monella rintamalla osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.
Kiertotalous ei ole vaihtoehto – se on elinehto
Kiertotalous aiheuttaa paineen uudistaa talouden ja liiketoiminnan rakenteita, mutta samaan aikaan meidän on uudistettava myös yhteiskuntamme rakenteita tukemaan menestystämme murroksen keskellä. Meidän pitää rakentaa Suomelle iskukykyä hyödyntää kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet. Meidän on uskallettava tehdä irtiotto lineaaritalouden toimintamalleista. Kiertotalous ei ole vaihtoehto – se on elinehto.
”Meidän on uskallettava tehdä irtiotto lineaaritalouden toimintamalleista”
Kuten kiertotalouden yksittäisissä liiketoimintaekosysteemeissä, myös kansantalouden tasolla onnistuminen vaatii kaikkien palasten loksahtamista kohdalleen. Silloin kun yritykset uskaltavat investoida kiertotalouspohjaisiin ratkaisuihin ja kun kuluttajat kokevat kiertotalouden tarjoamien ratkaisujen olevan helppoja, olemme ottaneet ratkaisevan askeleen kohti uutta suuntaa.
Ympäristöministeri KristaMikkosen asettaman ja Reijo Karhisen puheenjohtaman poikkihallinnollisen ohjausryhmän johdolla on vuoden 2020 aikana laadittu Suomelle kiertotalouden edistämisohjelma. Tämän ohjelman loppuraportti julkistetaan 13.1.2021
