Your address will show here +12 34 56 78
Johtaminen, luottamus, Muutosjohtaminen, Uudistuminen
Reijo Karhinen

Olemme juuri juhlistaneet Kyösti Kallion kuuluisaa sovinnonpuhetta. Sata vuotta on kulunut tuosta, siinä ajassa rohkeasta puheesta ja kuulijoiden näkökulmasta yllättävän sisältöisestä puheesta. On huomattava, että Kallio puhui omilleen. He eivät osanneet odottaa juuri kotiin Helsingistä palanneelta ja henkensä puolesta piileskenneeltä ministeriltä niin sovittelevaa puhetta. Kallio kuitenkin laski sen varaan, että hänellä on vahva luottamuspääoma kannattajiensa keskuudessa. Tätä pääomaa hän halusi nyt hyödyntää koko Isänmaan paremman tulevaisuuden hyväksi.

Uudistumisen tiellä johdon nauttima luottamuspääoma nousee aivan ratkaisevaan rooliin. Ilman sitä johtajan sana ei paina, uskottavuus horjuu. Tilaa muutoshalukkuudelle ja -valmiudelle ei synny. Yrityksen kasvu ja investoinnit syövät omaa ja vierasta pääomaa – euroja. Vastaavasti muutos ja uudistuminen vaativat luottamuspääomaa. Muutosjohtamisen muodostuttua uudeksi normaaliksi, luottamuspääoman vaalimisen ja kartuttamisen on oltava korkealla johdon agendalla. Tämä toki koskee koko yhteiskuntaa.

Ihmiset tekevät muutoksen organisaation koosta riippumatta. Johdon tehtävä on luoda uudistumishenkinen ilmapiiri, näytettävä omaa esimerkkiä konkreettisin teoin, viestittävä uudistumishalua ja annettava ihmisille tilaa kokeilla ja loistaa. Luottamus syntyy läsnäolosta, uskottavasta arvopohjasta ja tosiasioiden tunnustamisesta. On oltava rehellinen itselle ja muille. Ihmiset tunnistavat epäaitouden. Sanat ja teot eivät saa olla keskenään ristiriidassa. Ja mitä utuisempi on kuva tulevasta, sitä merkittävämpään asemaan nousee näkemyksellisyys yhdistettynä kykyyn viestiä.

Luottamusta tulevaan pohjustetaan onnistuneella vuorovaikutuksella. Vaikeneminen ei ole vaihtoehto. Se mitä sanotaan ja mitä tehdään on merkityksellistä. Myös sillä on iso merkitys, mitä jätetään sanomatta. On realismia hyväksyä ja tunnistaa, että lähes jokaisessa organisaatiossa piilee vahvaa muutosvastarintaa. Johdon pienikin epäröinti tai huolimaton sanavalinta syö uudistumistarpeen uskottavuutta ja perimältään jo hankittua luottamuspääomaa.

Luottamuspääomaa kartuttaakseen johdon on osattava johtaa tätä päivää ja elää samalla vahvasti huomista. Johdon on kuunneltava ollakseen ajan tasalla. Uudistuvassa ja nopeasti muuttuvassa digimaailmassa johtaminen on reaaliaikaista ja strategiaprosessi jatkuvaa Kompleksinen maailma tarvitsee johtajia, jotka ovat uteliaita ja osaavat tehdä oikeita kysymyksiä oppiakseen, kehittyäkseen ja kehittääkseen.

Uudistuvassa maailmassa tiedolla on valtava uuden liiketoiminnan luomisen ja ansainnan voima. Datatalous rakentuu tasepohjaista liiketoimintamaailmaa selvästi enemmän luottamuspääoman varaan. Käynnissä oleva murros synnyttää uudenlaisia kumppanuuksia yli toimialarajojen. Asiakkaan kohtaamaan yksittäiseen palveluprosessiin osallistuu jatkossa kasvava määrä kumppaneita. Samalla kun datan on oltava tulevaisuudessa niin laajasti kuin mahdollista kaikkien käytettävissä korostuu eettisyys ja ylipäänsä kaikkien toimijoiden arvoperustan vahvuus. Myös näiden uusien ja monimutkaistuvien kumppaniverkostojen ja ekosysteemien hallinta vaativat luottamuspääomaa.

Karhisen kirjoitus on julkaistu myös Työelämä2020-blogissa.

The post Uudistuminen vaatii luottamuspääomaa appeared first on Bonfire.fi.

0

Asiakaskokemus, Muotoilu, Palvelumuotoilu
Reijo Karhinen

Mikä muu yritys voi olla niin asiakaslähtöinen kuin se, jonka asiakkaat itse omistavat? Tämä vahva käsitys mielessäni elin ison osan työuraani. Saatoin jopa ajatella, että asiakasomisteisuus itsessään kantaa riittävän pitkälle luodakseen selvän ja erottavan kilpailuedun. Uskon edelleen asiakasomisteisuuteen, mutta olen samalla vakuuttunut, että digitaalisessa ympäristössä asiakkaan kohtaamisen menestyskonsepti on huomattavasti laajempi erilaisten kosketuspisteiden kokonaisuus.

Hämmästyksestä oivaltamiseen ja edelleen vankkumattomaksi puolestapuhujaksi. Näin on kulkenut tieni suhteessa muotoiluun finanssialalla.

Pohdin aikanaan 2010-luvun alussa: mihin lopulta pankki tarvitsee palvelumuotoilijaa? Nyt vastaisin itse tuohon kysymykseen: asiakaskokemuksen johtamiseen. Aiemmin puhuin paljon, että palvelumuotoilija on asiakkaan edunvalvoja. Tämä pitää edelleen paikkansa, mutta tuo kuvaus ei anna riittävän itsenäistä ja kokonaisvaltaista kuvaa muotoilun merkityksestä.

Mitä korkeammalle asiakaskokemus on nostettu yrityksen tavoitehierarkiassa, sitä välttämättömämpää on muotoilun vahva asema ja resursointi yrityksessä aina ylintä johtoa myöten. Muotoilujohtajaa eivät rajoita toimialarajat eikä disruption estäminen. Hänen toimenkuvassaan voisi lukea pelkästään: asiakkaiden elämän helpottaminen. Yksin tällä ohjauksella voisi saada käyntiin yrityksessä jos toisessa valtaisat liiketoimintamallien uudistamisprosessit.

Muotoilua ei pidä ymmärtää muotoilijoiden yksinoikeudeksi. Asiakaslähtöisyys ja siten myös muotoilu kuuluu kaikille, ja vain yhdessä toinen toisemme työtä arvostaen voi syntyä ylivertainen asiakaskokemusten jatkumo. Muotoilijoita kannattaa kuitenkin kuunnella hyvin herkällä korvalla.

Halusin viime vuosien aikana elää ja kokea palvelumuotoilijoiden toimintaa mahdollisimman läheltä. Tarkoituksella. Opin paljon. Olen aina pitänyt itseäni asiakaslähtöisenä. Yli kolmenkymmenen kokemusvuoden jälkeen havahduin kuitenkin tunnistamaan omassa ajattelussani korostuvan tuote- ja palvelulähtöisyyden.

Koulutus näkyy muotoilijoilla erilaisten systemaattisten toimintatapojen hyödyntämisenä. Tämän lisäksi, tai ehkä jo ennen tätä, esiin nousee vahvasti muotoilun taustalla hallitseva ihmislähtöinen ajattelu. Yritysten, jotka saavat tämän ihmislähtöisyyden yrityskulttuurissaan läpi – yhdistettynä siihen, että muotoiluajattelu on tiukasti mukana liiketoiminnan kehittämisessä – menestyspolku on hyvin pohjustettu. Tarvitsemme muotoilun menetelmiä päästäksemme kiinni ihmisten piileviin tarpeisiin ja sen myötä tuottamaan asiakkaalle uutta arvoa. Tämän oivaltaminen vaatii uudenlaista johtamista.

Muuttuva ja ennen kaikkea monimutkaistuva ja pirstaloituva toimintaympäristömme huutaa eheyden perään. Muotoilijoiden kyky hahmottaa kokonaisuuksia, kyky yksinkertaistaa ja konkretisoida monimutkaisia asioita on juuri sellaista osaamista, jolle on nyt vahva tilaus. Toki muotoilijankin on uudistuttava. Palvelujen synty on siirtynyt ekosysteemeihin ja verkostoihin, joka vaatii uudenlaista muotoiluosaamista.

Palvelumuotoilu, brändidesign, organisaatiodesign ja strateginen design ovat erinomaisia esimerkkejä sanoista, jotka kuuluvat tulevaisuuslähtöisten yritysten toimintaan ja johtamiseen. Muotoiluajattelua ei tule kuitenkaan rajata digitalouden tai tekoälyn maailmoissa vain yritystoimintaan. Muotoilulle ja sen sisällään pitämälle ihmislähtöiselle ajattelulle olisi runsaasti käyttöä tämän päivän ja huomisen yhteiskunnassamme laajemminkin – viranomaistoiminnasta poliittiseen toimintaan.

The post Mitä olen oppinut muotoilusta appeared first on Bonfire.fi.

0

NO OLD POSTSPage 2 of 2NEXT POSTS