Your address will show here +12 34 56 78

Suomi tunnetaan maailmalla korkeasta teknologiasta ja siihen liittyvästä osaamisesta. Suomea ei sen sijaan tunneta maailmalla ruokamaana. Voitaisiinko tuntea? Osaamisesta se ei jäisi kiinni. Tunnemmeko me itsekään oman ruokakulttuurimme, mitkä ovat sen vahvuudet? Miten luontevasti me suomalaiset osaamme rakentaa tarinan omasta ruokakulttuuristamme? Tällaisten kysymysten ääreen huomaan ajautuneeni viimeisten kuukausien aikana, kun olemme yhteisessä ruokapöydässä pohtineet ruokavientimme roolia osana ruokajärjestelmämme kehittämistä. Paine on kova saada ruoantuotantomme kannattamaan. Arvostammeko ruokaa oikealla tavalla?

 

Tosiasiassa Suomella olisi paljon tarjottavaa ruoan saralla, sillä ruokakulttuurimme on täysin ainutlaatuinen yhdistelmä itää ja länttä. Lisäksi olemme maailman kärkeä ruoan puhtaudessa, vastuullisuudessa ja jäljitettävyydessä. Upea luontomme tarjoaa lisäksi erinomaisen viitekehyksen rakentaa omintakeista identiteettiä ruoan ympärille. Jokamiehen oikeus – mahdollisuus itse hankkia ruoka-ainekset metsästä – on yksi omintakeinen palanen ruokakulttuuriamme.  Olemme myös mullistaneet ruokamaailmaa niin teknologisilla kuin sosiaalisilla innovaatioilla, kuten maksuttomalla kouluruoalla. Eikä tässä kaikki, meidän tarvitsee vain pysähtyä tunnistamaan vahvuutemme.

 

Kaikista ylpeydenaiheista huolimatta ruoan brändääminen ja tarinankerronta tuntuvat olevan meille vaikeita. Pidämmekö ruokaa aivan liian arkisena asiana, emmekö tunnista vai eikö itsetuntomme anna periksi hehkuttaa niitä elämyksiä ja nautintoja, joita ruoan ympärillä koemme? Ruoan suhteen olemme enemmän suorittajia kuin nautiskelijoita. Me kasvamme jo päiväkodista alkaen jonottamaan ruokaa tarjotin kädessä. Henri Alenia lainatakseni olemme maailman korkeakoulutetuin linjastoruokailumaa.

 

Ruokakulttuuri elää hetkissä

Keskitymme usein ruokaidentiteetissämme ja suomalaisen ruokamaakuvan rakentamisessa ruokalajeihin ja -aineisiin, kun voisimme korostaa hetkiä niiden ympärillä. Puhumme raaka-aineista ja ravintoaineista, kun meidän pitäisi puhua enemmän ruokahetkien tuomista elämyksistä ja merkityksestä. Emme uskalla sanoa nauttivamme ruoasta, vaikka sitähän me kaikki haluamme. Vahvan ruokakulttuurin omaavissa maissa nautinto ja ruoka kulkevat käsikädessä. Suomalaiset tuotteet eivät sellaisenaan maailmalla innosta, meidän tulee kertoa muille niistä elämyksistä ja tilanteista, jossa näitä suomalaisia herkkuja syömme ja juomme.

 

Ruokakulttuuri on enemmän kuin ruokaa. Ruoka on vain aines, jonka ympärille kulttuuri – elämykset, hetket ja muistot – rakentuvat. Korkeakulttuurin ja juhlan lisäksi myös arkiset hetket aamupuuron, makaronilaatikon ja ruisleivän äärellä ovat ruokakulttuuria. Ruokakulttuuri elää hetkessä ja muuttuu jatkuvasti; ruokamme ja reseptimme saavat seuraavien sukupolvien käsissä uusia muotoja. Ruokakulttuuri on myös alueellista. Suomi on laaja maa idän ja lännen välissä, se kiinnostaa jopa maailmalla.  Alueelliset ruokakulttuurit ovat rikkautemme. Ne tarjoavat luontevan ja houkuttelevan pohjan ruokamatkailun kehittämiselle – myös meille itsellemme kotimaan sisällä.

Ruokakulttuurimme rakentuu tarinoista


Vetovoimaisten brändien rakentaminen ei ole suomalaisten vahvuus. Tämä koskee myös ruokaa.  Hyvässä tarinassa ruoka ja kokemus kohtaavat.
Ruokatarinoita ja -kokemuksia on yhtä monta kuin on suomalaisia. Silti monet meistä tunnistavat perisuomalaisiksi kokemuksiksi nuotiolla nautitun kahvin ja tikunnokassa napsahtavan grillimakkaran. Moni tietää myös, kuinka hyvä uusien perunoiden, tillin ja voinokareen liitto on.  Muistelemme, miten hyvältä maistuu tuore suomalainen mansikka tai suoraan metsässä poimittu mustikka korven täydellisessä hiljaisuudessa.

Meidän on opittava nauttimaan näistä hetkistä ja rakentamaan tarinoita nautinnoistamme ja jakamaan niitä. Suomalainen ruoka tekee hyvää, se yhdistää meitä suomalaisia. Ainutlaatuiset makuelämykset, brändit, kilpailukykyinen toiminta sekä teknologinen edelläkävijyys ovat menestyvän ruokajärjestelmän perusta. Onnistuminen syntyy osaamisesta sekä intohimosta ja rakkaudesta suomalaista ruokaa kohtaan.

0

Kestävä kehitys, kiertotalous

On aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta. Kiertotalous on käsitteenä ja sisällöltään vielä vakiintumaton.  Kiertotalousajattelu ei ole osa suomalaisten DNA:ta. Kiertotalous ymmärretään jopa päättäjien keskuudessa yllättävänkin suppeana asiana

 

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimpia globaaleja ongelmia. Kiertotalous nähdään oikeutetusti ratkaisuna näihin haasteisiin. Kiertotalouteen kohdistuvat odotukset ovat siis valtavan suuret. Mahdollisuuteni toimia vajaan vuoden ajan kansallisen kiertotalouden strategisen edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana avasi omat silmäni ja uudisti oman käsitykseni kiertotalouden sisällöstä ja sen painoarvosta talous- ja ympäristöhaasteiden ratkaisijana. Olemme oikeasti uuden äärellä. Meillä on paljon poisopittavaa. Se mitä on tulevaisuuden kiertotalous, on oikeastaan kaikkea muuta kuin perinteistä kierrätystä, joskin toki sitäkin. Tarvitsemme koko yhteiskunnan läpileikkaavan systeemisen muutoksen.


Liikkuminen palveluna on myös kiertotaloutta

Lukeudun niihin, jotka näkevät kiertotalouden sekä ympäristöhaasteiden, että talouden haasteiden yhtäaikaisena ratkaisijana. Hahmotan kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa. Se hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti ja uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja.  Aidossa kiertotaloudessa ei vain tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu enenevässä määrin omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Samalla materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja luonnollisesti edelleen myös kierrätetään.
     
                          ”Hahmotan kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin                                                maapallon kantokyvyn rajoissa”

Kiertotaloudessa keskeinen kantava ajatus on resurssien käytön tehostaminen. Pidentämällä tuotteiden käyttöikää, uusiokäyttämällä materiaaleja tai nostamalla hyödykkeiden käyttöastetta pystytään pienentämään tarvetta neitseellisten raaka-aineiden käytölle. Samalla aukeaa mahdollisuuksia myös yritysten tuottavuuden parantamiselle: raaka-aineet, niiden käsittely ja prosessointi tuotteiksi sekä tuotteiden toimittaminen asiakkaille muodostavat merkittävän osan paitsi toiminnan ympäristövaikutuksista, myös yritysten muuttuvista kustannuksista. Kiertotaloudessa juuri näitä toimitusketjun vaiheita pyritään tekemään raaka-aineiden käytön kannalta säästeliäämmin, mikä usein tukee myös yritysten taloudellista tehokkuutta. Monesti kiertotalouden näkökulmasta tärkeimmät päätökset tehdään jo tuotesuunnitteluvaiheessa.


Digitalisaatio on läpilyövä voima

Datatalous, älykkäät ratkaisut, digitalisaatio ja palvelullistuminen ovat kiertotalouden keskiössä. Älykkyydellä pystytään luomaan lisäarvoa tuotteille ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat tuote palveluna -liiketoimintamallien toiminnan. Asiakkaat saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotteita. Tuote palveluna -liiketoimintamallit mahdollistavat resurssitehokkuuden parantamisen, sillä tuotteiden käyttöaste nousee ja palveluntarjoajan intressi on valmistaa mahdollisimman pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita. Valmistajan tuotot eivät enää synnykään tuotteiden myymisestä vaan pitkäikäisten saman hyödyn tarjoamisesta asiakkaalle palvelun muodossa.

                                     ”Jotta kiertotalous lyö itsensä läpi, digitalisaation rooli on todella keskeinen.”

Jotta kiertotalous lyö itsensä läpi, digitalisaation rooli on todella keskeinen.  Digitalisaatio mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja raaka-aineiden tietojen keräämisen tarkemmin, pienemmillä kustannuksilla ja laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kiertotaloudelle. Data puolestaan mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan tarkemman ennustamisen, mitä voidaan hyödyntää resurssien käytön optimoinnissa ja hävikin tai jätteen minimoimisessa.

Vastuullisuutta korostava suomalainen arvopohja ja asemamme korkean teknologian huippumaana tarjoavat meille erinomaisen viitekehyksen kehittyä parhaimmillaan maailman johtavaksi maaksi kiertotaloudessa. Edellytys sille, että voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, on että oma kotipesämme on kunnossa.  Meidän on panostettava monella rintamalla osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.


Kiertotalous ei ole vaihtoehto – se on elinehto

Kiertotalous aiheuttaa paineen uudistaa talouden ja liiketoiminnan rakenteita, mutta samaan aikaan meidän on uudistettava myös yhteiskuntamme rakenteita tukemaan menestystämme murroksen keskellä. Meidän pitää rakentaa Suomelle iskukykyä hyödyntää kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet. Meidän on uskallettava tehdä irtiotto lineaaritalouden toimintamalleista. Kiertotalous ei ole vaihtoehto – se on elinehto.

                              ”Meidän on uskallettava tehdä irtiotto lineaaritalouden toimintamalleista”

Kuten kiertotalouden yksittäisissä liiketoimintaekosysteemeissä, myös kansantalouden tasolla onnistuminen vaatii kaikkien palasten loksahtamista kohdalleen. Silloin kun yritykset uskaltavat investoida kiertotalouspohjaisiin ratkaisuihin ja kun kuluttajat kokevat kiertotalouden tarjoamien ratkaisujen olevan helppoja, olemme ottaneet ratkaisevan askeleen kohti uutta suuntaa.


Ympäristöministeri KristaMikkosen asettaman ja Reijo Karhisen puheenjohtaman  poikkihallinnollisen ohjausryhmän johdolla on vuoden 2020 aikana laadittu Suomelle kiertotalouden edistämisohjelma. Tämän ohjelman loppuraportti julkistetaan 13.1.2021

0